Arvoisa puhemies!

Kiitän ulko- ja turvallisuuspoliittista johtoa vakavasta suhtautumisesta turvallisuustilanteeseen. Kun valtioneuvosto jäsenyysprosessia valmistelee ja sitä myös edistää, niin seuraavaksi tarvitaan enää päätöksentekokykyä.

Ylenmääräinen pohdiskelu jäsenyyden hyödyistä ja haitoista tuntuu kuitenkin tarkoituksenhakuiselta hidastelulta, koska asiaa on viimeisten 20 vuoden aikana selvitetty niin hartaasti, että nämä asiat ovat varmasti kaikille valveutuneille kansanedustajille täysin selviä. Kysymys lieneekin siitä, että joillekin henkilöille tuntuu olevan tarkoituksellista pelata aikaa ja odottaa, ja jopa rakentaa hidasteita, että kansalaisten mielipide mahdollisesti muuttuisi jonkinlaisen uuden selkkauksen seurauksena. Tämä on kuitenkin sekä vastuutonta että vaarallista. Nyt ei ole poliittisen pelin aika. Nyt on kansallisen turvallisuuden aika.

Ulkoministeriön vuonna 2016 teettämä selvitys jäsenyyden hyödyistä ja haitoista on tutustumisen arvoinen niille, jotka eivät ole vielä ratkaisuun päätyneet. Tuon selvityksen jälkeen geopoliittinen tilanne ja tu rvallisuusilmapiiri ovat viel ä edelleen heikentyneet, ja tämä tukee entisestään johdonmukaista kehitystä, jossa meidän tulee varmistua siitä, ettemme jää sotilaallisesti yksin ja alttiiksi vihamielisille vaikutusperille.

Arvoisa puhemies! Aiemmat puheet niin sanotusta Nato-optiosta ovat ylläpitäneet poliittisia tarkoitusperiä varten luotua epäselvy yttä ja kykenemättömyyttä päätöksentekoon,
joka on ajan myötä tehnyt Pohjois-Euroopasta strategisesti harmaan alueen. Venäjän hyökkäys Georgiaan 2008, Ukrainaan 2014 ja viimeisin, kansanmurhamaisia piirteitä omaava
invaasio itsenäiseen Ukrainaan kertovat karua kieltä, että yhä häikäilemättömämmin toimiva Venäjän federaatio hyödyntää strategiset tyhjiöt kiristyksellä, uhkailulla ja verenvuo-
datuksella. Natoon liittyminen hyödyttäisi Suomea sekä sotilaallises ti että poliittisesti ja selventäisi asemaamme länsimaana. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut tämän arvo-
valintakysymyksen yhä ajankohtaisemmaksi.

Suomen ja mahdollisesti myös Ruotsin jäsenyys tulee nähdä koko Itämeren alueen ja Baltian alueen turvallisuutta vakauttavana tekijänä. Tärkein etu jäsenyydestä olisi tietenkin Naton artikla 5 ja pääsy liittouman ydinsateenvarjon alle. Itse artikla 5 on väljästi laadittu: siinä Naton jäsenvaltiot velvoitetaan ryhtymään toimii n avun tarjoamiseksi, mutta
jokainen valtio voi kuitenkin itse päättää, missä muodossa avunantoon osallistuu. Pelkästään jäsenyys toimisi ennaltaehkäisevänä pelotteena, joka nostaisi kynnystä mahdolliselle
aggressiolle. Tämä on se kaikkein selkein ja tärkein jäsenetu.

Naton jäsenenäkin Suomen o lisi tietenkin ylläpidettävä uskottavaa puolustuskykyä, ja strategisen sijaintimme vuoksi olisimme sodan syttyessä mahdollisesti silti osa sotanäyttämöä, jäsenenä tai yksin. Vaikka Suomella on kokoonsa nähden suuri reserviläisarmeija, Ukrainasta voidaan ottaa oppia, kuinka menetetyn kaluston korvaaminen ja modernien ammusten, kuten ohjusten, loppuminen tai tuhoutuminen voi pitkäkestoisessa sodankäynnissä muodostua merkittäväksi haasteeksi. Suomi on logistisesti vielä Ukrainaakin hankalam-
massa asemassa. Naton j äsenenä ilmatilaamme puolustaisivat myös muiden jäsenvaltioiden ilmavoimat ja materiaalitäydennyksistä huolehtiminen olisi helpompaa. Suomi tekee Naton kanssa jo nyt monipuolista yhteistyötä, ja olemme osallistuneet useisiin Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Täysjäsenyys mahdollistaisi sen, että pääsemme myös mukaan päättämään puolustusliiton suurista linjauksista.

Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä voinen todeta, että jäsenyyden hinnasta ei muodostu estettä päätöksenteolle. Vuosittainen jäsenmaksu on arvioiden mukaan noin 45—55 mil-
joonaa euroa laskentatavasta riippuen. Pitää muistaa, että jopa neljäsosa jäsenyyteen normaalisti kuuluvista kuluista kuuluu jo nykyiseen melkoisen laajaan yhteistyöhön, jota Suomi on jo tehnyt. Myös puolustusmenomme ovat jo käytännössä Naton suosittamassa kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta.

Arvoisa puhemies! Venäjä on osoittanut, ettei siihen voi luottaa, ja on luonnollista, että Suomi hakeutuu mahdollisimman nopeasti Nato-jäsenyyden suomien turvallisuustakuiden alaisuuteen. Kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen on tämän valtion tärkein tehtävä

Koko täysistunto katsottavissa täällä.