Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille on selvää, että kriisitilanteissa kuten menneessä koronapandemiassa ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa talouskriisissä täytyy elvyttää ja kotitaloudet ja yritykset auttaa akuutin kriisin yli. Näistä kriiseistä ei hallitusta voi syyttää, mutta miten kriiseissä on toimittu jättää paljon parantamisen varaa. Ja vielä enemmän parannettavaa löytyy, kun huomioi millä tavalla hallitus on pistänyt rahaa haisemaan omilla harkinnanvaraisilla menonlisäyksillä mukaan lukien hallitusohjelmatoimilla.
Talouskasvun heikentyessä bruttokansantuote jää ennakoitua pienemmäksi, jolloin velkasuhde ei tasapainotu vaan kasvaa. Päätökset maanpuolustuksen ja rajaturvallisuuden vahvistamisesta ja ukrainalaisten auttamisesta ovat tietenkin olleet perusteltuja ja erittäin kannatettavia päätöksiä, joista lähes kaikki ryhmät ovat olleet yksimielisiä.
Määrärahojen kasvua selittävät kuitenkin hallituksen lempihankkeet, kuten kehitysyhteistyö, EU-tukiaiset ja ilmoittautuminen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun etulinjaan – maksajaksi. Se, mitä hallitus kutsuu vastuun kantamiseksi, on käytännössä tulonsiirtoa ja vastuita vieraiden valtioiden hyväksi.
Ei tietenkään kaikilta lisämenoilta ja veronkorotuksilta voi välttyä, mutta pelkästään valtionvelka on nousemassa ensi vuonna 146 miljardiin euroon. Se on yli 26 tuhatta euroa per kansalainen, vauvasta vaariin ja mummoon. Lisäksi pelkästään valtionvelan korkomenot ylittävät jo puolitoista miljardia euroa. Menoja olisi osattava karsia, varsinkin tilanteessa, jossa tässä keltaisessa budjettikirjassakin sanotaan suoraan, että pidemmällä aikavälillä valtion tulot ja menot ovat epätasapainossa, ja ikääntymisen seurauksena julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla.
Hallitukselle pitäisi olla selvää, että vaikka kriisien takia menokehykset eivät ole rahalla mälläystä rajoittamassa, se ei tarkoita, että kaikki ideologiset ideat olisi tulisi heti toteuttaa. On vastuutonta kasvattaa menoja sateenkaarihallituksen kaikkien osapuolien mieliksi ja jättää ikävät leikkaukset seuraavan hallituksen taakaksi. Maltillisemmalla linjalla jotain hallituksen perinnöstä voisi jäädä elämään muutenkin kuin velkana.
Jos menoja halutaan kasvattaa ilman lisävelkaantumista, tarvitaan talouskasvua ruokkivia uudistuksia. Sote-uudistus on hallituksen konkreettisista uudistuksista suurin ja vaikutuksiltaan kauaskantoisin. Asiantuntijalausunnoissa sen arvioidaan kuitenkin vain lisäävän lähivuosien menoja. Täksi vuodeksi 12,2 ja ensi vuodeksi 13,9 miljardia tässäkin budjetissa. Lisäksi hallitus kaavailee laittomasti maassa oleville paperittomille pääsyä myös ei-kiireellisen hoidon pariin lisäten sote-sektorin kuluja entisestään ja vahvistaen Suomen houkuttelevuutta maailman sosiaalitoimiston lisäksi myös maailman terveyskeskuksena.
Valtiovarainministeriö tiedotteessaan toteaa, että talousarvioesitys sisältää merkittäviä toimia ihmisten ostovoiman vahvistamiseksi. Mitä ne toimet sitten ovat? Varhaiskasvatusmaksujen alentamista, jouluna maksettava ylimääräinen lapsilisä ja korotuksista useisiin etuuksiin. Taas kerran unohtui keskiluokka, joka ei etuuksia nauti ja jonka rooliksi jää maksaa kaikki tämä niin kauan kuin maksukykyä on.
Hallitus on toki esittänyt tukimallit sähkökriisistä selviämiseen, mutta tässä keksitään pyörää uudestaan, koska naapurimaa Norjassa ja Ruotsissa käytössä oleva valmis yksinkertainen tukimalli, jossa kotitalouksia tuetaan sähkönkulutuksen suhteen. Kotitalouden sähkön hinnasta korvataan 80 prosenttia siitä hinnasta, joka ylittää 0,70 kruunun kilowattitunnin hinnan 5 000 kWh kulutukseen asti kuukausittain. Kotitalouksille siis taataan tietty määrä sähköä kohtuullisella hinnalla. Hallituksen mallissa taas sitten tuet tulisivat joskus myöhemmin veroalen muodossa, vaikka rahaa laskujen maksuun tarvitaan nyt eikä joskus ensi keväänä. Ministerien suusta on kuultu, että jos sähkölaskuun ei rahat riitä, saa sossun luukulta apua. Ajatelkaa!
Arvoisa puhemies! Suorien menojen lisäksi takausvastuut ovat koronan, Venäjän hyökkäyssodan, inflaation ja EU:n vedätyspaketin takia kasvaneet nykyisen hallituksen aikana huomattavasti tavanomaista nopeammin. Hallitus on lisäksi väittänyt, että velkaantuminen on johtunut Covid-19 pandemista aiheutuvista toimenpiteistä ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Mutta tämä ei pidä paikkaansa. Tänä vuonna suurimmat menonlisäykset aiheutuvat hallituksen päättämistä muista harkinnanvaraisista toimista. Tämä selviää valtiovarainministeriön eilen julkaistusta talouskatsauksesta. Koronaan tai Venäjään liittymättömiä menonlisäyksiä on tehty tai budjetoitu tehtävän peräti 11 miljardia euroa tämän hallituskauden aikana. Vuonna 2020 kaksi miljardia euroa, vuonna 2021 kaksi miljardia euroa, tänä vuonna 3 miljardia ja ensi vuonna vähintään 3 miljardia, todennäköisesti jopa neljä miljardia euroa kaikkine lisätalousarvioineen. On siis vastuutonta piiloutua koronan tai Venäjän selän taakse ja väittää, että tehdyt ratkaisut ovat olleet välttämättömiä ja että syyllinen velkaantumiseen on jossakin muualla kuin valtioneuvostossa.
Valtiovarainministeriön luvut osoittavat karun todellisuuden, että velkaantumisen aiheuttaneet menonlisäykset on tehty hallituksen toimesta. Siksi tämäkin budjetti on kuin harakanlento. Porstuaan jää läjä jöötiä, kun hopealusikat katoavat paremmille pesäpaikoille.
Puhe myös katsottavissa eduskunnan sivuilta täällä.