Arvoisa puhemies! Euroopan unionin taisteluosastot ovat EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan, nopean toiminnan ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen väline. Taisteluosastojen tarkoituksena on vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja sen keinovalikoimaa kriisinhallinnassa.
Kehyksen taisteluosastojen toiminnalle muodostaa vuonna 2004 hyväksytty taisteluosastokonsepti. Eri maaryhmistä koostuvat taisteluosastot ovat olleet valmiudessa kuuden kuukauden jaksoissa vuodesta 2007 alkaen. Valmiudessa olevan taisteluosaston tulee pystyä aloittamaan kriisinhallintatehtävät kriisialueella kymmenen päivän kuluessa siitä, kun Euroopan unionin neuvostossa eli ministerineuvostossa tehdään päätös kriisinhallintaoperaation perustamisesta. Operaation enimmäiskesto on korkeintaan neljä kuukautta, jota voidaan jatkaa tiettyjen edellytysten täyttyessä. EU:n taisteluosastoja voidaan käyttää joko erillisenä kriisinhallintajoukkona tai osana laajempaa operaatiota. Niiden käytön tulee perustua poliittiseen päätökseen, eikä niitä ole sellaisenaan käytettykään kriisinhallintaoperaatioissa tai niitä tukevassa toiminnassa. Unionilla on kuitenkin kokemusta sotilaallisesta kriisinhallinnasta esimerkiksi Bosniasta ja Kongosta. Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen, rajatun alueen haltuunottoon tai vakauttamiseen ennen laajemman joukon saapumista. Taisteluosasto voisi väliaikaisesti tukea myös YK:n kriisinhallintaoperaation toimintaa ja humanitaarisia kuljetuksia alueella, jolla tilanne on äkillisesti vaikeutunut.
Taisteluosastojen luonne aiheuttaa kuitenkin haasteita soveltumiseen ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Kokoonpanosta päätetään hyvissä ajoin ennakkoon, ja neljän kuukauden aikaikkuna, johon taisteluosastojen tulisi varautua, ei mahdollisesti riitä tilanteen vakauttamiseen. On myös olennaista miettiä, onko EU ylipäänsä oikea viitekehys kriisinhallinnalle ja missä määrin erilaisilla järjestelmillä on päällekkäisyyttä esimerkiksi Naton kanssa. Lisäksi osallistujamaiden strategiset kulttuurit ja prioriteetit vaihtelevat. Nämä ovat tekijöitä, miksi nopean toiminnan kyvykkyyttä kehitetään.
Arvoisa puhemies! Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin seitsemän kertaa: vuosina 2007 ja 2011 Saksan ja Alankomaiden johdolla muodostettuihin taisteluosastoihin, vuosina 2008, 2011 ja 2015 Ruotsin johtamiin pohjoismaisiin taisteluosastoihin, vuonna 2016 Yhdistyneen kuningaskunnan johtamaan taisteluosastoon sekä vuonna 2020 Saksan johtamaan taisteluosastoon. Ranskan vuonna 2024 johtama taisteluosasto muodostuu pääosin ranskalaisen prikaatin organisaatiosta, jota täydennetään belgialaisilla osilla ja suomalaisella Merivoimien raivaajaosastolla.
Päätös valmiudessa olevien joukkojen käyttämisestä EU:n operaatiossa on aina kansallinen. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettu laki määrittää suuntaviivat osallistumiselle. Arvioitaessa Suomen osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan huomioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen näkökulma ja toisaalta käytännön hyödyt puolustuskykymme kannalta. Maanpuolustuksen näkökulmasta EU:n taisteluosastoihin osallistuminen on tukenut Puolustusvoimien suorituskykyjen ja yhteistoimintakyvyn kehittämistä.
Arvoisa puhemies! Operatiivisesta valmiudesta huolimatta taisteluosastot eivät ole nähneet toimintaa harjoitusten ulkopuolella. Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisujen perusteella valmiutta kohtaan on osoitettu myös kritiikkiä ja taisteluosastojen suhdetta nopean toiminnan joukkoihin analysoitu. EU:n sotilasoperaatioita koskeva päätöksenteko on ollut hidasta. Puhkeavan kriisin tai konfliktin edessä yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen ja yksimielisyyden löytäminen on EU:ssa osoittautunut hankalaksi. Taisteluosaston käytön merkittävä kynnyskysymys on operaatioihin liittyvät kustannukset ja kysymys taakanjaosta. Mahdollisen operaation kustannukset lankeavat pitkälti taisteluosastoon osallistuville maille. Osana strategisen kompassin toimeenpanoa EU:ssa on ollut käynnissä keskustelu kriisinhallinnan yhteisten kustannuksien laajentamisesta, jonka myötä myös nopean toiminnan kyvyllä toteutettavan kriisinhallintaoperaation kulut jakautuisivat nykyistä tasaisemmin kaikkien jäsenvaltioiden välillä.
Arvoisa puhemies! Kriisinhallinnan luonne on muuttunut 20 vuodessa, ja se voi olla osasyy sille, miksi EU:n taisteluosastoa ei ole ikinä käytetty. Esimerkiksi Afganistanin Kabulissa toteutettavaan evakuointioperaatioon EU:n 1 500-päinen taisteluosasto ei olisi ollut riittävän suuri. Vuosien valmiuden jälkeen kynnys ensimmäiselle käyttökerralle siten kasvaa, vaikka tehtävät toimenpiteet niin johtojärjestelmien, yhteistoimintakyvyn kuin poliittisen päätöksenteon osaltakin pyrkivät tehokkaammin vastaamaan nykyajan asettamiin haasteisiin. — Kiitos.
Koko keskustelu katsottavissa eduskunnan sivuilta täällä.
