Elinkeinotoimintaa avattava
Mediassa on keskusteltu tilapäisestä koronaverosta, jotta julkistalouden alijäämää saataisiin paikattua kriisin jälkeen. Tilanteessa, jossa kansalaiset ovat hätää kärsimässä, toimeentulo vaarantunut ja tulevaisuusnäkymät heikot, on uusien verorasitteiden suunnittelu suorastaan vaarallista. Tilapäisiä veroja ei tule hyväksyä, koska niillä on tapana jäädä pysyväksi.
Verovaroilla rahoitetaan runsaasti sellaisia menoja, jotka eivät kuulu valtion ydintehtäviin. Vaikka rajat ovat olleet suljettuna jo hyvän aikaa, esittää hallitus pakolaisneuvontaan 300 000 euroa lisärahaa. Koska valtio kuitenkin ottaa miljardikaupalla uutta velkaa, on kansalaisen oikeustajun mukaista, että veronkorotusten sijaan turhia julkisia menoja karsitaan kriisin jälkeen.
Hallituksen tulee vakavasti pohtia hallitusohjelman uudistamista, kun rajoitustoimia aletaan purkamaan. Ideologiset tavoitteet hiilineutraaliudesta, polttomoottoriautojen kieltämisestä ja oppivelvollisuusiän nostamisesta pitää jättää pöydälle ja keskittyä yhteiskunnan normalisoimiseen.
Vaikka kriisitilanteessa eduskunnankin on oltava yhtenäinen, on hallitusta voitava arvostella tehdyistä valinnoista. Kun kirjastoja ja museoita jo avataan, on osa elinkeinotoiminnasta edelleen säpissä. Tätä kirjoittaessa ei matkailu- ja ravintola-alalle ollut tullut muuta kuin laskuja ja lomautuslappuja.
Rajoituksia on syytä olla, mutta maalaisjärki tulee sallia. Asiakaspaikat voidaan sijoittaa varoetäisyyksin tai rajata väliseinin, henkilökunta voi käyttää kasvomaskia ja niin edelleen. 1970-luvulla anniskelukin hoidettiin pöytiintarjoiluna ja vieraisiin pöytiin siirtymistä rajoitettiin. Ulkotilat tulisi sallia, koska tartuntariski on niissä vähäisempi. Yrittäjät tietävät virkamiehiä paremmin, miten organisoida toimintansa rajatun asiakasmäärän puitteissa. Vakka-Suomessa on ollut hyviä artikkeleita yrittäjien haasteista, kuten Heikinkarin Ranthuoneesta (V-SS 21.4.). Outoa on, että elinkeinotoiminta sallitaan vasta kesäkuussa, mutta lapset siirtyvät lähiopetukseen jo 13.5. Joka tapauksessa paikallisia yrityksiä ja työntekijöitä on syytä auttaa myös omilla valinnoilla. Sulku maksaa 1,2 mrd joka viikko.
Etätyötä tekevien määrä on noussut pandemian myötä hurjasti ja on toivottavaa, että yritykset ja työntekijät tulevat käyttämään tätä mahdollisuutta myös tilanteen normalisoitua. Osittainen etätyö on monissa tutkimuksissa todettu olevan tehokkaampaa kuin avokonttorissa istuminen ja etätyön lisääntyminen voi avata mahdollisuuksia muuttotappiollisille kunnille. Kukapa ei haluaisi asua maaseudun idyllissä, mutta on työpaikan sijainnin takia pakotettu asumaan suuressa kasvukeskuksessa.
Kriisistä pitää ottaa oppia varautumiseen: kaikkea ei kannata ulkoistaa globaalissa taloudessa halpatuotantomaihin. Kotimaista tuotantoa ja maatalouden omavaraisuutta pitää jatkossa lisätä ja tukea, jotta yllättävätkin kriisit voidaan kohdata ilman vieraan apua.
