Kirjallinen kysymys leskeneläkkeen määräaikaisuudesta
Eduskunnan puhemiehelle
Perhe-eläketurvan uudistamiseen pyrkivät lait tulivat voimaan 1.1.2022. Lakimuutoksilla on hallituksen mukaan tarkoitus ajanmukaistaa perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin.
Lesken- ja perhe-eläkkeen ajanmukaistamiselle on tarpeensa, ja uudistettu malli sisältää myös hyvää, kuten esimerkiksi avopuolisoiden huomioimisen eläkkeensaajina, jos pariskunnalla on yhteinen lapsi. Lisäksi lapseneläkkeen päättymisikää nostetaan kahdella vuodella siihen asti, kunnes lapsi täyttää 20 vuotta.
Erittäin huonona uudistuksena voidaan pitää sitä, että jatkossa leskeneläke on määräaikainen niin työeläke- kuin kansaneläkepuolellakin. Leskeneläkkeen kesto rajataan molemmissa järjestelmissä kymmenen vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Esitettyjä muutoksia leskeneläkkeen keston rajaamisesta sovellettaisiin vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneisiin leskiin.
Hallituksen esityksessä todetaan, että lakimuutoksen tavoitteena ei enää jatkossa ole pysyvästi säilyttää totuttua toimeentuloa, vaan sopeuttaa lesken toimeentuloa puolison kuoleman aiheuttamaan taloudelliseen muutokseen. Kyseessä on kuitenkin valtava heikennys pienituloisten pärjäämiseen puolison menehdyttyä.
Monet matalapalkka-alat ovat naisvaltaisia, ja uudistus heikentää varsinkin leskeksi jääneiden naisten taloudellista tilannetta. Kun vielä huomioidaan, että naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään, on mahdollista, että puolison kuoltua leski joutuu kituuttamaan kymmeniä vuosia omalla pienellä eläkkeellään kauan sen jälkeen, kun leskeneläkkeen määräaika on umpeutunut. On selvää, että muutos lisää eläkeläisköyhyyttä ja vaatimus lesken toimeentulon sopeuttamiseksi voi merkitä esimerkiksi oman kotitalon myymistä ja muuttamista halvemman asumisen piiriin. Kun vielä huomioidaan, että moni naisleski on myös äiti, joka on ollut pois työelämästä ja hoitanut lapsia kotona, on tuleva uudistus märkä rätti kiitokseksi niille monille leskeksi tuleville äideille, jotka ovat eläneet perheen parhaaksi.
Hallituksen esityksen laskelmissa ei myöskään oteta huomioon elinaikakerrointa, joka pienentää eläkettä ihmisten eläessä pidempään kuin ennen. Lisäksi työurat ovat nykymaailmassa rikkonaisempia kuin ennen, opiskelut kestävät pidempään ja lapset hankitaan myöhemmin. Kaikki nämä vaikuttavat eläkekertymään, ja esityksen laskelmat ovatkin reilusti yläkanttiin eivätkä vastaa todellisia eläkekertymiä juuri matalapalkka-aloilla. Lisäksi pitää muistaa, että miesten tulot ovat yleisesti naisia korkeammat. Tilastokeskuksen selvityksestä nähdään, että vuonna 2021 naisten tulot ovat keskimäärin 16 prosenttia miesten tuloja pienemmät ja kaikkein suurituloisimpien joukossa miehiä on kolme neljästä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa useimmiten miehelle ei edes makseta leskeneläkettä, koska oma eläkekertymä “riittää”. Leikkaus siis kohdistuu käytännössä ainoastaan naisleskiin.
Määräaikaisuuden sijaan parempi vaihtoehto olisi asettaa leskeneläkkeeseen tuloraja, jossa maksettu etuus laskisi portaittain, kunnes tietyn tulorajan jälkeen sitä ei enää maksettaisi. Nyt voimaan tullut lakimuutos ainoastaan heikentää tulevien eläkeläisten asemaa ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan sen perusteella, milloin he ovat syntyneet.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi hallitus haluaa heikentää leskeksi jääneiden taloudellista asemaa ja lisätä eläkeläisköyhyyttä pienituloisten, varsinkin naisten, keskuudessa ja aikooko se tarkastella lakia uudelleen syntymävuoden osalta ja siirtyä tulorajan sisältävään malliin?
Helsingissä 4.5.2022
Vilhelm Junnila ps
Sosiaali– ja terveysministeri Hanna Sarkkinen vastasi kysymykseen 19.5. Vastaus on luettavissa täällä.
