Arvoisa puhemies!
Tullessani kansanedustajaksi 2019 istuin omalle paikalleni, kun Ilkka Kanerva käveli edessäni olevaa käytävää edestakaisin miettivän näköisenä. Lopulta hän pysähtyi kohdalleni ja kuiskasi, että kun hän tuli taloon 1975, hänelle osoitettiin tuo sama paikka. Varsinais-Suomi muistaa Kanervan maakunnan miehenä, joka oli reilu, piti omiensa puolta, kunnioitti muita ja nautti arvostusta yli puoluerajojen. Muutama päivä sitten urheiluväki kunnioitti Kanervan elämäntyötä jääkiekon SM-liigan kuudennen välieräottelun alla. Nyt kun Turun Palloseura on taistellut tiensä finaaliin saakka, lienee paikallaan lainata edesmenneen kollegamme näkemystä siitä, miten hän suhtautui poliittiseen debattiin, jota juuri kävimme: ”Jaarittelu on minulle henkistä luistelua”, on Kanerva todennut. Vaikka luistimet jäävät nyt naulaan, niin linjanvetäjän muisto jää sydämiimme.
Arvoisa puhemies! Siirryn nyt käsiteltävään asiaan. Juuri kun koronakriisi alkoi olla mennyttä aikaa ja maailmannäkymät orastavan myönteiset, päätti itänaapurimme sotkea taas kaiken hyökkäämällä Ukrainaan. Ukrainalaisten kärsimyksille ei voi laittaa hintalappua, ja mekin saamme tästä oman osamme. Sodan kustannukset tulevat näkymään myös kansalaisten arkielämässä, ja siksi huonontuneille talousnäkymille voi ja tulee asettaa oma hintalappunsa.
Valtioneuvoston vuosien 23—26 julkisen talouden suunnitelma on pääosin karua luettavaa, mutta kiitosta pitää antaa, kun aihetta on. Venäjän julman hyökkäyksen vuoksi Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella vuotuinen noin 130—200 miljoonan euron korotus ja puolustusmateriaalihankintoihin yhteensä noin puolentoista miljardin euron lisäys. Tämän lisäksi Rajavartiolaitoksen uusien valvontalentokoneiden hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla eurolla ja myös toimintamenoihin kohdennetaan merkittäviä lisäyksiä. Nämä lisäykset ovat turvallisuuspoliittinen tilanne huomioiden sekä perusteltuja että varsin kannatettavia toimia.
Lisäksi on kiitettävä hallitusta siitä, että myös kyberturvallisuuden parantamiseksi ja yhteiskunnan kriittisten tietojärjestelmien toiminnan vahvistamiseksi tehdään useita erilaisia toimia. Vuosittainen lisärahoitus kyberturvallisuuden parantamiseen on noin 50 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Kaiken kehumisen vastapainoksi on kuitenkin kerrottava esityksen huonoista puolista. Menoja on noin 14,1 miljardia euroa enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu ensimmäinen lisätalousarvio huomioiden. Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 144 miljardiin euroon vuonna 23. Lisäksi valtionvelan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee koko kehyskauden. Vuonna 26 valtionvelan arvioidaan olevan jo noin 165 miljardia euroa. Kaiken kaikkiaan valtion budjettitalouden tulojen ja menojen tasapaino näyttää pysyvän seitsemän miljardia euroa pakkasella joka ainoana vuotena.
Kansalaiset kamppailevat nousevien energiahintojen kanssa, ja hallituksen toimet ovat olleet melko mitättömiä tilanteen helpottamiseksi. Työmatkakulujen verovähennykseen on luvattu tilapäinen viiden sentin korotus, ja polttonesteiden jakeluvelvoitetta on tarkoitus tilapäisesti alentaa seitsemällä ja puolella prosentilla — hyvä alku, mutta täysin riittämätöntä verrattuna siihen, mitä muissa EU-jäsenvaltioissa tehdään.
Samaan aikaan Italiassa on meneillään remonttibuumi. Italian hallituksen “superbonus 110” -nimellä kulkeva avustus mahdollistaa italialaisille talojensa remontit ilmaiseksi; kaikista kustannuksista saa jälkikäteen valtiolta rahat takaisin — tämä maassa, jossa veronmaksuhalukkuus on tunnetusti alhaista. Italian hallitus on ilmoittanut monipuolisesta energiahuojennusten tukiohjelmasta, johon tarkoitus on käyttää jopa kahdeksan miljardia euroa. Nämä tuet ovat jatkoa viime vuonna jaetuille kymmenen miljardin euron energiahuojennuksille. Italian valtio siis tukee kansalaistensa ja yritystensä selviämistä energiakriisin paisuttamista sähkö-, lämpö-, kaasu- ja polttoainelaskuista yhteensä 18 miljardin euron tukiaisilla. Tämä kaikki tehdään velkarahalla, mutta ei kenen tahansa vaan meidän velkarahalla, jonka hallitus on kokoomuksen suosiolla ja avustuksella tunkenut EU:n elpymispakettiin. Tämä vain yksi esimerkki siitä, mitä muut EU-maat tekevät auttaakseen kansalaisiaan ja vieläpä toisten varoilla.
Arvoisa puhemies! Ymmärrettävästi talouden nykytila ei kunnolla taivu isoihin tukitoimiin, mutta kansalaisten ahdinkoa helpottaisi jo se, että Suomen hiilineutraliteettitavoitetta siirrettäisiin nykyisestä maailman kunnianhimoisimmasta tasosta kohti EU:n yleistä tasoa, ja tämä sama koskettaa myös polttoaineverotusta. — Kiitos
Koko täysistunto katsottavissa eduskunnan sivuilta täällä.
