Vielä 2012 naantalilaiset yrittäjät kokivat yrittäjyysilmapiirin alueen kolmanneksi huonoimmaksi. Vuonna 2015 saimme vihdoin avattua elinkeinoasiamiehen viran ja sen jälkeen tehdyt lukuisat yrittäjämyönteiset toimet, ja yhteydenpito kaupungin ja yrittäjien välillä on parantanut tilannetta ja nyt Naantali on kolmen kärjessä. Kiitosta pitää antaa entiselle, että nykyiselle elinkeinoasiamiehelle. Uusimpana toimena on alle 10 henkeä työllistävien yritysten palveluseteli, jolla voi hakea tukea (500 €) toiminnan kehittämiseen. Valtuustoaloitteeni työllistämisen kuntalisästä (nk. Aurinkolisä, 500 €/kk) ja sen laajentaminen kesätyöseteliksi (350 €) ovat edelleen yritysten ja asukkaiden käytössä.
Haasteena ovat työpaikat. Naantali on 5-50 henkilöä työllistävien yritysten osalta Kaarinaa, Lietoa ja Raisiota jäljessä. Tämä on merkittävää, koska tämän koon yrityksillä ovat suurimmat mahdollisuudet työpaikkojen lisäämiseen. Yrityksiä on Naantaliin perustettu viime vuosina jopa Lietoa ja Raisiota enemmän, mutta niiden kasvuun tulee panostaa.
Menneellä valtuustokaudella Naantalin suurimmalla puolueella kokoomuksella on ollut hallussa kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ja konsernijaoston puheenjohtajuus kokonaan ja valtuuston puheenjohtajuus osittain, mutta kaupunkiin on syntynyt vain 44 uutta työpaikkaa – lähinnä julkiselle sektorille. Raisioon on tullut 1250, Kaarinaan 696 ja Lietoon 589 uutta työpaikkaa. Luvuissa ei näy Nesteen jalostamon tai koronan vaikutukset.
Vaikka yrittäjyysilmapiirin hoidossa on hyvässä yhteistyössä onnistuttu, niin painopistettä tulee jatkossa siirtää uusiin työpaikkoihin ja edunvalvontaa vahvistaa, jotta kaupunkiin saataisiin suurempia ja työllistäviä yrityksiä.
