Ihmisten saaristo

Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana, mutta voisimme brändätä itsemme tuhansien saarien maaksi, tarkemmin sanoen 224 661 saaren maaksi. Ollaan tyytyväisiä, että Suomen saaristopolitiikan kaltaista strategista saaristokehitystä löytyy muualta Euroopasta vain Kroatiasta.

Saaristoasiain neuvottelukunnan laatima saaristo- ja vesistöalueiden valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosille 2020–2023 kantaa tällä kertaa nimeä Ihmisten saaristo. Luontevaa on, että ohjelman visiona toimii kaikille hyvä elämä saaristossa. Ohjelman valmistuttua siirrytään sen toimeenpanoon. Saaristolaki velvoittaa valtiota ja kuntia turvaamaan saariston kiinteä asutus luomalla väestölle riittävät mahdollisuudet toimeentuloon, liikkumiseen ja peruspalvelujen saantiin sekä suojaamaan saariston maisemakuvaa ja luontoa ympäristöhaitoilta.

Saaristossa liikutaan veneillä, yhteysaluksilla, losseilla, lautoilla ja autoilla, mutta liikkumisen tulee olla sujuvaa ja käyttäjien tarpeita vastaavaa. Kehityksessä pitää huomioida saaristoliikenteen tarpeet kaikkien saaristolaisten kohdalla: niin saariston vakituiset kuin vapaa-ajan asukkaat, yrittäjät, työntekijät ja matkailijat Suomesta ja kauempaa. Saaristo kehittyy vain, jos sen saavutettavuuteen investoidaan pitkäjänteisesti. Vaikka toimivat liikenneyhteydet ovat avainasemassa, ei nykyaikaisia tarpeita vastaavia tietoliikenne- ja puhelinyhteyksiä sovi unohtaa. Saariston ääni -kyselyn mukaan suuri osa saaristolaisista on tyytyväisiä nykytilanteeseen, mutta tieverkoston ylläpidon lisäksi on toivottu panostuksia tietoliikenneyhteyksiin.

Poikkeusolojen vuoksi paikkariippumaton työskentely lisääntyi tänä vuonna huomattavasti ja on osoittautunut suosituksi niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta. Oletettavasti etätyö tulee pysymään osana uutta normaalia työkulttuurissa covid19-pandemian jälkeenkin. Digitalisaation myötä kasvava osa palveluista siirtyy verkkoon. Saaristo-ohjelmassa edellytetäänkin, että nopeat ja toimintavarmat verkkoyhteydet turvataan myös saariston osalta. Tukiasemien kapasiteetin riittävyys on varmistettava ympärivuotisen työskentelyn ja palvelujen käytössä, mutta myös lomakauden mökkiläisten osalta.

Saariston erityisasema pitää huomioida tehokkaammin lauttaliikenteen osalta. Vuorotiheys maantielauttojen osalta pitää olla riittävä ja aikataulut sellaiset, että saariston vakituinen asuminen, pendelöinti ja yrittäjyyden kehittäminen on mahdollista ympäri vuoden. Yksityistielossien rahoitus on varmistettava jatkossakin. Varsinais-Suomen saaristokuntien palvelurakenteen kannalta on tärkeää, että saaristolisän maksatuksen perusteissa korostetaan olemassa olevia palveluita. Yhteiskuntarakenne muuttuu ja koti voi olla nykyään monessa paikkaa. Saaristolle monipaikkaisuus on ennen kaikkea mahdollisuus.

 

Kommentoi