Kuka tarvitsee vodkapaukun arkiaamuna klo 6.45? Miksi virka-asuntoon ja kotiin hankitaan huomattavat määrät viiniä – kirkon luottokortilla? Moraalista saarnaavat arkkipiispa Kari Mäkinen ja Helsingin piispa Irja Askola nauttivat Kapernaumin juhlista.
Allegrojuna puksuttaa Helsingin asemalaituriin. Arkkipiispa Kari Mäkinen seurueineen nousee junaan ja rientää Ekstra-luokkaan. Heti lipuntarkastuksen jälkeen seurue suuntaa ravintolavaunuun. Luottokorttilaskun mukaan veronmaksajat ovat köyhtyneet viiden Finlandia vodka -shotin verran. Kello on 6.45. Anniskelulainsäädännön mukaan junissa ei tarjoilla alkoholia 1.30 ja 9.00 välisenä aikana. Allegro on poikkeus, jonka arkkipiispa näyttää tietävän.
Helsingin piispa Irja Askola katsoo kalenteriinsa ja toteaa Palmusunnuntain lähestyvän. Hän puhdistaa silmälasinsa ja laittaa strassikoristeiset nahkakengät jalkaansa. Pian Askola poistuu suklaapuodista mukanaan kassillinen Gourmet-munia. Virpoville lapsille, luottokorttilaskussa lukee.
Sateisena torstai-iltana piispa kävelee kotiinsa rankan työpäivän jälkeen. Häntä harmittaa lisääntyvä vihapuhe. Tilanne pitäisi nollata. Hän miettii, että meillä kaikilla on vastuu siitä, että asenneilmastoa ei päästetä lipsumaan. Seuraavana aamuna armo on lohdullinen ajatus. Illalla hänen kotiinsa on tulossa muutamia vieraita. Hän nostaa tuomiokapitulin puhelimen ja tilaa laatikollisen viiniä virka-asunnolleen ja kotiinsa. Ahvenanmaalainen seljankukkamehu ei nyt riitä. Myöhemmin alkoholin valtavan määrän suhdetta vieraiden määrään ihmetellään avoimesti.
IL Viikkolehti kysyy tänään, pitääkö kirkonkin edustaa alkoholilla? Vielä huhtikuussa arkkipiispa Mäkinen kehotti välttämään moraalista ylemmyyttä. Arkkipiispa Kari Mäkinen on lisäksi todennut, että meillä on täällä enemmän kuin meille kohtuullisesti kuuluu. Kirkon luottokorttilaskuja tutkiessa tulee väistämättä mieleen, että hän on moraalisilta opetuksiltaan oikeassa. Mutta elääkö hän niin kuin opettaa?
Iltalehti julkaisi joitakin luottokorttilaskuja tänään. Lehti kiinnittää huomiota piispa Askolan ostamiin Gourmet-suklaamuniin. Ruotsissa pääministeri oli aikoinaan joutunut eroamaan, koska oli ostanut valtion luottokortilla kummitytölle Snickers-patukan. Suomessa pienimuotoinen kohu kuitataan kirkonmiesten erityisavustajien toimesta.
Mäkisen ja Askolan toiminta herättää suuren kysymyksen kirkon suhteesta alkoholiin. Merimieskirkon toimittama kirkkoviini on peräti 15 prosenttista. Yhden kirkkoviinin hinta on 4,99 eurosta 4,67 euroon, riippuen tilaako 1, 20 vai 40 laatikkoa viiniä. Suurin osa Alkossa myytävästä viinistä on paljon miedompaa.
Kolmasosa kirkon käyttämästä viinistä tulee Valamon luostarista. Sen alkoholipitoisuus on peräti 17 prosenttia. Viinipullon hinta on 5,85 euroa. Seurakuntien on mahdollista hankkia alkoholitonta Bonne Nouvelle Merlot -punaviiniä hintaan 4,24 euroa pullo, mutta alkoholitonta tarjotaan lähinnä vain pyydettäessä. Ehtoollisella yhden annoksen koko on vajaa ruokalusikallinen eli 1 senttilitra. Turun Mikaelin seurakunnassa viiniä kuluu noin 80 pulloa vuodessa. Seurakunnassa viiniä ei laimenneta. Arkkipiispan vodkapaukuista ja piispan koti-illoista päätellen tälle ei ole kovaa kysyntää myöskään kirkon ylimmässä johdossa.
Mikaelin seurakunnan mukaan kirkkoviini on siunattua ja se voidaan kaataa kirkon kivijalkaan, mutta sitä ei saa laittaa esimerkiksi viemäriin. Mikaelin seurakunnassa ylijäänyt viini säästetään ja tarjotaan seuraavalla ehtoollisella. Katolisessa kirkossa on tapana nauttia ylijäänyttä viiniä. Vaikuttaa siltä, että evankelis-luterilaisen kirkon päämiehet haluavat lähentyä tässä asiassa kirkon muita sektioita. Kirkon suhde alkoholiin on aina ollut vaikea, vaikka kukaan tuskin voi kiistää sillä olleen merkittävä vaikutus Jeesuksen opetuksissa ja elämässä. Hänelle prokuraattori ei kuitenkaan suonut vastaavaa luottoa.
Rymättylän Jaakonmarkkinoilla vuonna 2008 puhunut ortodoksisen kirkon pastori Mitro Repo oli silminnähden juopunut. Hän hymyili antaumuksetta ja oli iloinen. Yleisö otti hänet hyvin vastaan; Rymättylässä ei katsottu karsaasti, jos oli hiukan maistellut punaviiniä.
Puheensa aikana isä Mitro kosketteli punaisia kasvojaan ja sanoi tuntevansa kauneutta. Miltähän piispa Askolasta tuntui koti-iltansa jälkeisenä aamuna
