Kilpailu pitää markkinat terveinä, mutta kilpailu- ja kuluttajaviraston resurssipula ei ole sen enempää yrittäjän, kuin kuluttajankaan eduksi. Kun ratkaisuja saa odottaa  verraten kauan, ehtii moni yritys jo poistua markkinoilta kesken prosessin. Pienet ja keskisuuret yritykset ovatkin usein altavastaajan asemassa, kun suuret toimijat hakevat kilpailuetua kyseenalaisin keinoin. Lisäksi kilpailuviranomaisten tehtävät muuttuvat dynaamisilla markkinoilla jatkuvasti monimutkaisemmaksi, jotka vaativat riittäviä henkilöstöresursseja.

Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdistyivät vuonna 2013 Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Käytännössä
fuusioitiin saman aidan kaksi eri puolta. Fuusio ei aivan onnistunut. Virastojen synergiaetuja ei ole saatu odotetulla tavalla ja henkilökunnan pysyvyydessä on suuria ongelmia. Kilpailupuolen palkkoja laskettiin siten, että parhaimmat ammattilaiset ovat hakeutuneet muihin tehtäviin. Tämä on vaikuttanut kilpailuolosuhteiden valvontaan.

Jo vuonna 2010 pitkäaikainen elinkeinoelämän vaikuttaja, ministeri Antti Tanskanen ehdotti  Kilpailuneuvoston perustamista. Uusi toimielin koostuisi kotimaisista ja ulkomaisista asiantuntijoista, eikä se korvaisi kilpailuvirastoa vaan tukisi sen toimintaa. Se ei kuitenkaan saavuttanut riittävää kannatusta poliitikkojen keskuudessa. Kilpailuneuvostolla olisi paremmat edellytykset keskittyä turhan sääntelyn purkamiseen. Nykyään kilpailupolitiikka määritetään käytännössä Euroopan Unionissa, jossa toimii toistakymmentä kansallisten kilpailuviranomaisten yhteistyötoimielintä.

Kilpailuvalvonnan ongelmat alkoivat vuosikymmenen alkupuolella ja saavuttivat lakipisteensä vuonna 2012, jolloin valtionhallinto, puolueen puheenjohtaja ja ministeri Jutta Urpilaisen (sd.) johdolla etsi säästökohteita.  Samaan aikaan, kun julkisuudessa puhutaan harmaan talouden kitkemisestä, kilpailuvalvonnan resurssit eivät ole pysyneet markkinoiden kehityksessä mukana. Silloin kun määrärahoja on ohjattu, ovat ne tulleet niin myöhään, että KKV on saanut rekrytointinsa vasta vuoden puoliväliin mennessä valmiiksi. Valvonnan organisointiin ja toimintatapojen kehittämiseen on mennyt paljon aikaa varsinaisen tapaustutkimuksen kustannuksella.

Tulevalla vaalikaudella on ensiarvoisen tärkeää vihdoinkin panostaa kilpailuvalvontaan. Sitä ovat toivoneet niin yrittäjä- kuin kuluttajajärjestöt ja vain suurimmat osuus- ja kauppaliikkeet ovat hiljaa tyytyväisiä.

 

Vilhelm Junnila on ehdolla Varsinais-Suomessa. Hän on kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, varakansanedustaja ja Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja.

Lue lisää tämän verkkosivuston pääsivulta klikkaamalla tähän tai tutustu Facebookissa ja Twitterissä.

 

Kommentoi