Vihreät esittävät säännöllistä lähijunaliikennettä ja ”lättähattuja” takaisin Turun seudulle. Lyhyen ajan sisään he esittivät uimahallia Naantaliin. Jotain realismia pitäisi ääntenkalastelussa olla. Lättähatuista dm6-sarjan dieselmoottorivaunut on romutettu ja dm7-yksilöt museoitu. Seisakkeista lähes kaikki on purettu tai myyty yksityisille. Ideakin on kopioitu valtion ja kuntien välisen MAL-sopimuksen pitkäaikaistavoitteista, jossa lähijunaliikenne tulisi ajankohtaiseksi Tunnin junan, Turun raitiotien ja Toijalan radan parannuksen jälkeen. Siis vuosikymmenien kuluttua. Esitys liikenteen aloittamisesta 2023 mennessä on siten pölhöpopulistinen ja uimahallikin Hannu Raittolan (vas.) visio.
Kaikki varmasti haluavat toimivat lähijunayhteydet, mutta rautatiet on rakennettu liian kauas asutuksesta, jotta yhteydet saisi taloudellisesti kannattavaksi. Raisiossa rata ei mene lähelläkään keskustaa, Naantalissa se kiertää tiheimmin asutut alueet, eikä Turussakaan pääse ydinkeskustaan asti. Säännölliselle junaliikenteelle on vaikea keksiä käytännöllistä perustetta, sillä ruuhka-aikana linja-autolla pääsee Turkuun noin 10 minuutin vuorovälillä, kun lähijunalle kaavaillaan tuntia. Radan 50 km/h nopeusrajoitus ei lupaa parannusta matka-aikaan.
Lisäksi tarvittaisiin useiden miljoonien investoinnit henkilöliikenteen vaatimaan liikenteenohjausjärjestelmään, laitureihin, asemiin, liitäntöihin ja parkkipaikkoihin sekä sopimus Fölin kanssa. Kääntöpaikka lähelle satamaa tulisi myös tehdä, sillä nyt veturi ajetaan Naantalin keskustan ratapihalla junan toiseen päähän, jolloin juna palaa Luolalan suuntaan ja peruuttaa satamaan. Samaa rataa käyttävät Nesteen, telakan, Turun sataman ja Uudenkaupungin tavarajunat. Eikä tässä vielä kaikki, rata pitäisi sähköistää.
Investointien ohella käyttökustannukset hirvittävät. Säännöllistä lähijunaliikennettä ei ole saatu kannattavaksi muualla Etelä-Suomessa. HSL-alueen ulkopuolelle tehtiin yli 8 miljoonaa matkaa vuodessa, mutta silti veronmaksaja tuki 2 eurolla jokaista matkaa. Nostalgia voidaan siis unohtaa, mutta voisi olla perusteltua, että Turun rautatieasemalta olisi laivajunayhteys ilman väliasemia Naantalin satamaan Finnlinesin tulevia aluksia palvellakseen. Loimaan suunnalla moottoritie syrjäytti lähijunaliikenteen, mutta kaukojunilla pääsee Turkuun. Salon suunnalla ongelmana on kaksoisraiteen puuttuminen, joka aiheuttaa ongelmia kaukojunillekin. Uudenkaupungin radasta on vain ohimenevä maininta.
Kunnat polkevat resiinaa, johon kuuluvat korona, sotepalvelut, ikärakenne, työllisyys ja elinkeinot, siksi moiset miljoonaehdotukset ajavat todellisuuden sivuraiteelle.
Lisää kirjoittamiani blogeja ja mielipidekirjoituksia täällä.
Mielipidekirjoitus on julkaistu myös Rannikkoseudussa 5.2.
