Kevät tuo jokavuotiset yhteishaut eri koulutusaloille. Koska aluevaalit on juuri käyty ja kansalaiset odottavat innolla, miten terveydenhuoltoa jatkossa kehitetään, on hyvä muistuttaa terveyskeskuksia vaivaavasta lääkäripulasta.

Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että hoitotakuuta kiristetään perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pitäisi päästä viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Optimistisen arvion mukaan tavoitteen toteutuminen vaatisi noin tuhat uutta lääkäriä. Myös Lääkäriliitto arvioi vastaavaa vuoden 2021 kehysriihineuvotteluiden aikana.

Kuulostaako liian hyvältä? Vaikka molemmat tahot ovat yhtä mieltä siitä, että lääkäreitä tarvitaan enemmän, eivät lääketieteellisten tiedekuntien aloituspaikkamäärät vastaa lähellekään nykyistä tai tulevaisuuden tarvetta. Aloituspaikkojen vähyyden ja hakijoiden suuren määrän vuoksi noin 3 prosenttia kaikista hakijoista pääsee opiskelemaan. Rima on niin korkealla, että monet ”kympin nuoret” joutuvat käymään hakuprosessin useita kertoja. Monen unelma-ammatti jää haaveeksi tai opiskelupaikkaa haetaan ulkomailta.

Ulkomailla opiskelu on ymmärrettävästi kasvussa. Noin 1200 suomalaista opiskelee ulkomailla valmistuakseen lääkäriksi. Kansainvälisyys opiskeluissa on tietenkin hyvä asia, mutta Lääkäriliiton tekemien kyselyjen mukaan puolet vastaajista kertoi ulkomaille lähdön syyksi sen, ettei saanut haluamaansa opiskelupaikkaa Suomesta.

Vaikka ulkomaille opiskelemaan lähtö tuo kuluja mahdollisten lukukausimaksujen muodossa, vastaa jokainen opintopaikan hakemiseen käytetty vuosi menetystä lääkärin palkassa, eikä ole kansantaloudellisesti järkevää pitää nuoria ylimääräisiä vuosia poissa opiskelusta. Koulutus on globaalilla tasollakin huipputasoa näinkin pieneksi valtioksi, joten on outoa, miksei tätä potentiaalia käytetä enemmän hyödyksi aloituspaikkoja tarjoamalla.

Koronavuosien rahantuhlauksen jälkeen on tietenkin selvää, että valtion taloudenhoidossa pitää olla tiukkana. Lääkärikoulutuksen lisääminen ei kuitenkaan tulisi käytännössä lisäämään terveydenhuoltomenoja, sillä nykyistä lääkärivajetta paikataan tällä hetkellä ostopalveluilla ja palveluseteleillä.

Suomen terveydenhuollon ongelmia ei korjata vain yhdellä keinolla. Jostain on silti aloitettava ja lisäämällä lääkärien koulutusmääriä kannustetaan nuoria tavoittelemaan unelmiaan. Nykyisen lääkäripulan lisäksi tulee varautua tulevaisuuteen, kun väestö joka tapauksessa ikääntyy.