Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä valtatien 8 meluaidan rakentamiseen välille Härkämäki—Huhko (600 000 euroa)

Eduskunnalle

Turun ja Raision alueella kulkeva valtatie 8 on monilla mittareilla mitattuna yksi Suomen pääteistä, jonka varrella asuu n. 850 000 ihmistä. Valitettavasti vilkasliikenteinen tie aiheuttaa myös suuria meluhaittoja sen varrella asuville ihmisille. Pahimpia yhä meluhaitoista kärsivistä alueista ovat Raision Huhkon ja Turun Härkämäen asuinalueet. Tilannetta on pahentanut Pansiontien leventäminen, jonka seurauksena varsinkin Turun sataman raskas liikenne suuntautuu Härkämäen rampin kautta muualle Suomeen. Ratkaisulla pyrittiin ohjaamaan sataman raskas liikenne pois kaupungin keskustasta. Tämä ratkaisu oli toki onnistunut, mutta samalla vain siirsi raskaan liikenteen aiheuttamat meluhaitat toisaalle, tässä tapauksessa kärsijöinä olivat Härkämäen ja Huhkon asuinalueet ja niiden asukkaat. Turun kaupunki istutti asuinalueen ja valtatien väliselle viherkaistaleelle aikoinaan puita, mutta tämä ei meluongelmaan vaikuta. 

Varsinais-Suomen ELY-keskus on teettänyt vuonna 2017 kattavan liikenteen melunmittausmallinnuksen ja yksityiskohtaisen suunnitelman meluesteiden rakentamiselle sekä niiden vaikutuksista asuinalueiden meluhaittojen vähentämiseksi. Selvityksessä pyrittiin mitoittamaan meluaitojen koko siten kuin Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut melun ohjearvot, joista päivä- tai yöajan keskiäänitaso ei saisi ylittyä. 

Selvityksen johtopäätöksessä todetaan, että 57 asuinkiinteistöä sijaitsee alueella, jonne tieliikenteestä aiheutuva melu ylittää annetun 55 dB:n ohjearvon. Näistä asuinkiinteistöistä 9 sijaitsee kovan melun (>65 dB) alueella. Osassa asuinkiinteistöjä meluvallit pitäisi sijoittaa kiinteistön tontin rajalle, jotta haluttu vaimennustaso saavutettaisiin ilman kohtuuttoman korkeita valleja. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jatkuva melu heikentää unen laatua, ja ihmisen elimistö reagoi meluun, vaikka henkilö ei havahtuisikaan hereille. Melusta aiheutunutta elimistön stressireaktiota ei välttämättä pystytä silmämääräisesti havainnoimaan, mutta tutkimusten mukaan tämä aiheuttaa verenpaineen nousua, sydämen sykkeen nousua ja stressihormonipitoisuuksien nousua. Pitkäaikainen stressitila heikentää elimistön immuunijärjestelmän toimintaa, ja voi näin johtaa vakavampiinkin terveyshaittoihin. Häiritseväksi koettu melu voi heikentää henkistä hyvinvointia, jos melu on pitkäkestoista ja altistumista ei ole mahdollista välttää, kuten asuntoon kantautuva melu. Jatkuvan melun arvellaan olevan yhteydessä masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Ihmisten herkkyys melulle vaihtelee, ja toiset kokevat melun häiritsevämpänä, reagoivat siihen voimakkaammin ja tottuvat siihen hitaammin kuin melulle vähemmän herkät henkilöt.  

Yhden ihmisen kokemusta samaan meluun ei siis voida yleistää koskemaan koko melulle alistunutta joukkoa. 

Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Suomessa alue määritellään melualueeksi, jos melutaso ylittää ulkona melun päiväohjearvon (LAeq) 55 dB (klo 07—22) tai yöohjearvon (LAeq) 50 dB (klo 22—07). EU:n ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) puolestaan määrittelee ympäristömelun raportointirajoiksi Lden 55 dB ja Ln 50 dB. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee, että tieliikennemelun ilta- ja yöpainotetun vuorokauden keskiäänitason (Lden) tulisi alittaa 53 dB ja yöajan keskiäänitason (Ln) 45 dB. Nämä arvot perustuvat vakavaa häiritsevyyttä ja vakavia unihäiriöitä kokevien osuuksiin.  

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta lisää 600 000 euroa momentille 31.10.20 valtatien 8 meluaidan rakentamiseen välille Härkämäki—Huhko.  

Helsingissä 30.9.2022 
Vilhelm Junnila ps