Toimenpidealoite ampumaratojen ympäristöluvista
Eduskunnalle
Useiden ampumaratojen historia ulottuu viime vuosisadan alkupuolelle saakka. Näiden ratojen käyttötarkoitus on vaihdellut ajankohdasta riippuen metsästysharjoittelun, tarkkuusammunnan ja suojeluskuntatoiminnan välillä. Ampumaradat ovat olleet ja ovat keskeinen osa alueensa kulttuurihistoriaa ja mahdollistavat metsästykseen liittyvän ampumaharjoittelun sekä ampumaurheilun eri muodoissaan. Ampumaratojen toimintaa on ylläpidetty ja parannettu suurin ponnistuksin, mikä ei olisi onnistunut ilman voimakasta talkoohenkeä ja merkittäviä taloudellisia panostuksia seurojen taholta.
Monien ratojen kohdalla ei ole esimerkiksi kaavoitusteknisin keinoin huolehdittu siitä, että ne säilyisivät yhtenä alueensa elinvoimatekijänä. On muun muassa annettu rakennuslupia lähelle ratoja, jolloin ampumamelusta on muodostunut ongelma. Tämä on johtanut valituksien ja valituskierteiden sumaan. Siitä on aiheutunut suuria ongelmia ampumatoiminnasta vastaaville ampumaseuroille. Merkittäviä kustannuksia on aiheutunut ampumaratojen ympäristön muokkaamisesta. Monissa tapauksissa jatkuvat valituskierteet ja yhä uudelleen tehtävät melunmittaukset ja meluntorjunta sekä lupien uudelleenhaut ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen.
Ampumaseurat elävät jatkuvassa epävarmuuden tilassa, sillä taustalla on pelko ampumatoiminnan mahdollisesta loppumisesta edellä mainituista syistä. Esimerkiksi Lounais-Suomessa tämä on vaikeuttanut tai jopa lopettanut ampumatoiminnan usealla ampumaradalla ja siten käytännössä lopettanut paikallisen ampumaseuran toiminnan. Tuorein esimerkki löytyy Liedosta, jossa paikallinen ampumarata suljettiin toukokuun alussa. Syynä sulkemiseen oli se, että radan läheisyyteen mökkinsä rakentanut henkilö oli tehnyt ympäristöluvasta valituksen, vaikka rata on sijainnut samalla paikalla vuodesta 1965 saakka.
Helmikuussa 2022 alkanut Ukrainan sota ja siihen liittyvä Venäjän uhka on havahduttanut myös suomalaiset parantamaan varautumistaan mahdollisen kriisitilanteen varalle. Ampumaseuroissa ja reserviläistoiminnassa tämä varautuminen näkyy voimakkaasti kasvavana jäsenmääränä, jossa myös naisten osuus on merkittävä. Käsillä oleva kriisi on samalla kasvattanut ampumaratojen käyttöastetta lupaehtojen puitteissa äärirajoilleen, koska omalla paikkakunnalla ei joko ole riittävän suurta ampumarataa tai sen toiminta on edellä mainituista syistä ajettu alas jo aiemmin. Tilanne on tältä osin kestämätön. Vaikka ampumaseuralla olisi halukkuutta ja ymmärrystä hyvän yhteistyön hengessä toimia myös muiden paikkakuntien vastaavaa toimintaa harjoittavien seurojen ja yhdistysten kanssa, asia ei käytännössä onnistu, koska lupaehdot ovat liian ankaria.
Ampumaratojen lupaehtoihin on erittäin nopealla aikataululla saatava helpotuksia siten, että ratojen rajusti kasvaneen käyttöasteen vuoksi jo suljettuja ratoja on voitava avata pikaisesti ja käytössä olevien ratojen koko kapasiteetti on saatava hyödynnettyä esimerkiksi sallimalla ampumatoiminta myös iltaisin viikon jokaisena päivänä. Samalla on voitava avata keskustelu uusien ampuratojen rakentamisesta. Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ei voida ajatella toimittavan normaalin, varsin verkkaisen proseduurin mukaisesti.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uudistaakseen ympäristönsuojelulakia siten, että olemassa oleviin ampumaratoihin ei sovelleta tiukempia ympäristönormeja sellaisten tahojen toimesta, jotka ovat tulleet esimerkiksi kaavamuutoksen jälkeen meluvaikutusalueelle radan perustamisen jälkeen ja
että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta suljettuja ampumaratoja voidaan avata uudelleen ja jo olemassa olevien ratojen koko kapasiteetti saadaan hyödynnettyä.
Helsingissä 28.6.2022
Vilhelm Junnila ps
Petri Huru ps
Aloite luettavissa myös eduskunnan sivuilla täällä.
