(Kuva: Naantalin aineistopankki)

Naantalin kaupunki maksaa sähköstään 3,7 senttiä kilowattitunnilta aina vuoteen 2024 loppuun asti. Halpa sähkösopimus ei rasita Naantalin Energia Oy:n taloutta, koska hinta on sidottu pörssissä. Siksi onkin mieletöntä, että Naantalin kaupungin omistama energiayhtiö voi myydä edullista sähköä kaupungille, mutta ei asukkaille, jotka muodostavat leijonanosan yhtiön asiakkaista. Asukkaille toistaiseksi voimassaoleva sopimus maksaa jo 49,55 senttiä kilowattitunnilta.

Kaupungilla ei ole huolta sähkölaskusta, mutta silti ilmoille on heitetty säästötoimenpiteitä asukkaiden palveluihin, kuten esimerkiksi Karvetin tekonurmen lämmittämiseen. Tekonurmi toki lämpenisi kaukolämmöllä, jonka hinnassa on nousupaineita talven tehdessä tuloaan. Arvioiden mukaan hinta tulee nousemaan parilla sentillä joulu-helmikuuksi. Korotus on silti maltillinen sähköön verrattuna.

Naantali omistaa Turun Seudun Energiantuotanto Oy:sta kolme prosenttia. Sähkömarkkinoiden säännösten takia tuotettua energiaa ei voi ottaa suoraan käyttöön, joten se myydään markkinoille. Alueen kaukolämpöverkot on edelleen vuokrattu Turku Energialle. Aiemmin tappiollinen toiminta on kohonneiden sähkönhintojen takia nyt hyvinkin tuottoisaa, arviolta jopa useita satojatuhansia euroja. Murto-osalla näistä tuotoista voitaisiin kattaa tekonurmen lämmitys, eikä ennaltaehkäisevästä toiminnasta, kuten liikunnasta tarvitsisi leikata.

Spekulointi tulee nyt lopettaa ja ryhtyä toimeen palveluiden puolustamiseksi. Kaupunginhallitus ja Naantalin Energia Oy:n hallitus koostuu paikallisista päättäjistä ja molempien johto on saman puolueen käsissä, kuten on myös teknisessä lautakunnassa. Yhtiö toki toimii osakeyhtiölain nojalla. Joka tapauksessa energian käyttö poliittisiin julkilausumiin on edellä mainittujen taholta tarpeetonta, sillä keskustellessani kaikkien puolueiden kanssa, näyttävät ne olevan yhtä mieltä. Silloin pitää tehdä päätöksiä.

Säästökohteita on totta kai hyvä etsiä normaaliaikoinakin eikä vain kriiseissä, mutta on vaikea nähdä asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin olevan listan kärjessä, etenkään kun kaupunki ei näytä kärsivän energiakriisistä yhtä vakavasti kuin sen asukkaat.

Kirjoitus julkaistu myös Rannikkoseudussa (paperi- ja näköislehdessä, ei verkossa).