Kaikki korruptiivinen toiminta ei ole kriminalisoitua, vaikka osa on moraalisesti moitittavaa, tutkija Johanna Peurala on todennut. Moraali on koetuksella ensi kuussa, kun alueemme johtavat poliitikot valmistautuvat erään suuren päivittäistavarakaupan vaaleihin.

Kaupan edustajat ovat todenneet, etteivät he voi sanoa mistä puolueesta sen edustajiston tai hallintoneuvoston jäsenet tulevat. Puolueilla ei kuitenkaan ole merkitystä, vaan päätöksenteon eturistiriidalla. Poliitikkojen kaksoisrooli julkishallinnon ja kaupan ylimmässä hallinnossa luo epäterveellisen aseman lupa- ja kaavoitusasioissa puolueesta riippumatta.

Suoria väärinkäytöksiä on hankala osoittaa, mutta henkilöt valitaan edustajistoon tai hallintoneuvostoon aina edistämään yhtiön etua. Päivittäistavarakaupan menestys tulee liiketilojen saamisesta. Kaavoituksesta taas päättää julkishallinnon ylin johto – usein samat henkilöt. Jokaisella meistä on viiteryhmämme, jotkut ovat toimineet urheiluseuroissa tai liike-elämässä, joka onkin suotavaa. Kaavoituspäätöksiin ja isoihin kunnallisiin hankintoihin osallistuvien istuminen samaan aikaan kaupan johtotehtävissä kuitenkin vaarantaa kuntalain mukaisen asukkaiden itsehallinnon.

Helsingin kaupunginhallituksen 15 jäsenestä peräti 12 istui alueosuuskaupan hallintoneuvostossa tai edustajistossa ja loputkin 3 olivat yrittäneet päästä näihin tehtäviin. Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen on tulkinnut toiminnan rakenteelliseksi korruptioksi. Esteelliseksi tekeytyminen päätöksenteon ajaksi ei poista asioiden ohjausta. Poliitikkoa ei pitäisi jättää arvioimaan toimintansa puolueettomuutta, eikä selvitä pelkällä sidonnaisuusilmoituksella, joka tulee pakolliseksi vasta kuntavaalien jälkeen. Oikeutta osallistua vaaleihin on pidetty pyhänä, mutta mielestäni hyveestä on tullut hyväksikäytön väline. Vaalikelpoisuutta pitäisi rajoittaa, jotta valta ei keskity.

Tänäkin keväänä kaupungin- ja maakuntahallituksen jäseniä ja kansanedustajia pyrkii suurta valtaa käyttävän osuustoiminnan johtoon. Pyyteettömyyden palkkioksi tulee perheenjäseniin saakka ulottuvat etuudet ja näkyvyyttä poliittiselle uralle. Kaiken ei pitäisi olla kaupan. Valveutuneen kuntalaisen kannattaa arvioida onko häntä halpuutettu.