Jätin tänään lisätalousarvioaloitteen alle 250 henkilöä työllistävien yritysten palkkatuen ja yksityisyrittäjien kriisituen mahdollistamiseksi. Jättöaikaan mennessä 100 000 ihmiselle on jo ilmoitettu lomautuksista ja monet yritykset harkitsevat lakkauttavansa toimintansa kokonaan. Suomalaiset ovat erittäin huolissaan työpaikoistaan ja toimeentulostaan. Hallituksen on reagoitava nyt, jotta työllistäviä yrityksiä ei menetetä vain siksi, ettei asiaan reagoitu riittävän ajoissa. Pienet ja keskisuuret –yritykset ovat ajautuneet mittaviin ongelmiin Koronaviruksen aiheuttaman pandemian ja siitä seuranneen poikkeuksellisen yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi.
Tilanne eroaa 1990-luvun lamasta, koska ihmiset eivät ole ymmärrettävistä syistä vastaavalla sitoutuneita kiinnittämään omaisuuttaan luottojen vakuudeksi. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on globaali, eikä sijoittajilla ole edellytyksiä pitkäaikaiseen elvytykseen ilman valtiollisten toimijoiden väliintuloa. Finnveran valtuudet eivät välittömästi hyödytä suurinta osaa yrittäjistä. Suomen ei tule väittää, että kriisi voitaisiin hoitaa yksinomaan luotto- ja takaustoiminnalla.
Lisätalousarvioaloitteella mahdollistetaan Iso-Britannian mallin kaltainen noin 2600 euron yritysten henkilöstölle suunnattu palkkatuki. Myös Saksassa on käytössä vastaava malli. Yritykset ja työpaikat tulee pelastaa nyt, koska muutoin vastaaviin toimiin joudutaan joka tapauksessa työttömyysturvajärjestelmän kantokyvyn heikentyessä. Tuen avulla yritykset pitäisivät työntekijänsä, vaikka heillä ei väliaikaisesti olisi varaa palkanmaksuun. Meidän on kaikin keinoin vältettävä kohtuuttomat konkurssiaallot ja turvattava ihmisten toimeentulo myös kriisin jälkeen.
Alle 250 henkilön yrityksissä tehdään noin 974 596 henkilötyövuotta, joten kuukausittainen kustannus tuen ylärajalla olisi noin 2,5 miljardia euroa. Tukitoimet tulee kuitenkin kohdistaa todellisten kustannusten mukaan ja vain niille yrityksille, jotka poikkeusoloista huolimatta pitävät työntekijät palkkalistoillaan ja joilla ei ole vuoden 2019 lopussa selvittämättömiä verovelkoja. Siten lopullinen kustannus asettuisi korkeintaan vajaaseen 2 miljardiin. Puhutaan kuitenkin peräti 5.9 miljardista eurosta, kun tuki on arvioitu 90 vuorokauden perusteella.
Todellisuudessa kustannusvaikutukset pienentyvät, koska ne kasvattavat yhteisöverokertymää ja poikkeusoloissa tuki vähentäisi merkittävästi lomautusten ja irtisanomisten määrää ja laskisi työttömyysturva- ja muita menoja. Dynaamisia vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida.
Samassa yhteydessä tulee toteuttaa Suomen Yrittäjien yksityisyrittäjille ehdottama kriisituki, joka on sisällytetty tähän lisätalousarvioaloitteeseen. Myös eduskunnassa vallitsee poikkeusolot, sillä talon väki työskentelee pääosin evakossa ja siksi kontaktit ovat vähissä. Tapasin kokousten yhteydessä kuitenkin talousvaliokunnan jäsen Veikko Vallinin ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Jari Koskelan, jotka myös tukevat aloitetta.
Esitetyt tukimallit mahdollistetaan vain Koronaviruksen vuoksi heikentyneelle liiketoiminnalle. Aloite on historiallisen suuri ja eduskunnan tietopalvelu on osallistunut sen laskentaan. Muiden maiden toimiin verrattuna sen voi tulkita jopa maltilliseksi ja toisin kuin hallituksen tähän saakka tehdyt toimet, on malli kohdistettu suoraan pk-yrityksiin. Ruotsin hallitus on ohjannut kriisinhoitoon peräti 28 miljardia euroa.
Pidän todennäköisenä, että myös Finnveraa on pääomitettava ja Kelan maksatuksiin on osoitettava lisäresursseja. Elämme poikkeuksellisia aikoja, jotka vaativat ennennäkemättömiä toimia.
