Äärivasemmistolaiset anarkistit uhkasivat väkivalloin presidentin isännöimää itsenäisyyspäivän juhlaa eilen Tampereella. Tänään Vasemmistonuoret vaativat koko presidentti-instituution lakkauttamista. Päinvastoin kuin Vasemmistonuoret vaativat, presidentin valtaoikeuksia tulisi kasvattaa ja pääministeristä voisi hankkiutua eroon.

Presidentin virka on jäänyt osittain seremonialliseksi ja hallituksen valta on kasvanut poikkeuksellisiin mittasuhteisiin. Tästä ovat esimerkkeinä erilaiset suvereniteettia kaventavat sopimukset Euroopan Unionin kanssa, jotka voisivat näyttää erilaiselle, jos presidentillä olisi edes veto-oikeus kansallisesti merkittävään päätöksentekoon. Pääministeri ei ole suoranaisesti vastuussa kansalaisille, vaan hänen asemaansa pönkittää oma puolueosasto viidesosan kannatuksella ja poliittisesti sidottu sateenkaari erilaisia puolueryhmittymiä. Kansa ei edes pääministeriä valitse.

Suoralla kansanvaalilla valittavan presidentin valtaoikeuksia kasvattamalla voitaisiin kansalaisten mielipidettä huomioida paremmin myös EU:n integraatiopyrkimyksissä. Pääministerin sijaan presidentti voisi jopa johtaa hallitusta. Charles de Montesquieun mukaan vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Näennäisesti näin on Suomessakin, mutta kaikki tiedämme, että todellinen valta on keskittynyt hallituksen ministeriöihin ja ministerityöryhmiin. Kansanedustuslaitos ja presidentti-instituutti ovat hiljaisen, mutta jatkuvan kehityksen aikana menettäneet arvovaltaansa. Presidentin valtaoikeuksia kasvattamalla tilanteeseen voitaisiin vielä reagoida.

Vasemmistonuoret kuitenkin vaativat, että presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittiset valtuudet pitäisi siirtää valtioneuvostolle ja ministereille. Vallan kolmijako romuttuisi lopullisesti lainsäädäntö- ja toimivaltaa yhdistämällä, jos hallituksen ykkösmiehestä tehtäisiin superpääministeri. Siitä olisi demokratia kaukana.

Taustalla piilee pelko vasemmistohegemonian lopullisesta haihtumisesta, sillä kansa on nykyiseen presidenttiin varsin tyytyväinen. Tämä ei kuitenkaan sovi Vasemmistoliitolle, joka vielä Tarja Halosen aikakaudella juhlisti presidentti-instituutiota ja korosti sen demokraattista merkitystä. Presidentinvaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut korkeampi kuin muissa vaaleissa. Vaikuttaa siltä, ettei demokratia enää vasemmistoa kiinnostakaan sen jälkeen kun kansa äänesti heille sopimattomasti.

Vasemmistonuoret vetoavat myös presidentti-instituutin aiheuttamiin 37,7 miljoonan euron kuluihin. Mielestäni tämä on kohtuullinen hinta itsenäisen tasavallan presidentistä, kun pelkästään kansainvälisen kehitysavun pääluokasta lähetetään ulkomaille 891,8 miljoonaa euroa – usein maihin, joissa kansanvalta on korkeintaan huono vitsi.

 

Vasemmistonuorten kannanotto löytyy osoitteesta http://www.vasemmistonuoret.fi/?/site/vasemmistonuoret_presidentti_instituutiosta_luovuttava/