Ruotsalaisuuden päivää vietetään tänään 6. marraskuuta, joka on Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Ruotsissa syödään parhaillaan kuninkaan leivoksia ja heidän kannaltaan ihan aiheesta. Kustaa II Aadolf oli verenhimoinen kuningas, ja Ruotsin suurvalta-ajan symboli.

Ruotsalaisen kansanpuolueen aloitteesta päivän juhlinta Suomessa aloitettiin 1908, koska vuoden 1900 kieliasetus oli antanut Suomelle oikeuden omaan kieleen ja vuonna 1906 suomenkieliset saivat jopa äänioikeuden. Kustaa II Aadolf muistutti suomenkielisiä sotaisasta kuninkaasta ja entisen esivallan etuoikeuksista.

Mirkka Lappalaisen palkitussa kirjassa ”Pohjolan leijona, Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611 – 1632” kuvataan miten ruotsalaiset pelkäsivät vallan menetystä ja halusivat liittää Suomen entistä tiukemmin Ruotsiin. Suomi oli 1590-luvun sisällissodassa käytännössä irtaantunut Ruotsista ja Kustaa II Aadolf pelkäsi vallan lopullista menetystä.

Kustaa II Aadolfin aikana Suomi alistettiin osaksi Ruotsia, ja Suomen tehtäväksi jäi verovaroin tukea Ruotsia ja sen kasvanutta sotilasmahtia. Suomenkielisten identiteettiä yritettiin häivyttää ja poliittisesti tavoitteessa onnistuttiin. Tällaista päivää me tänään juhlistamme liput salossa.

Elämme nyt jo vuotta 2014 ja suomenkielisten identiteetin kunnioittamiseksi ja koko kansan yhdenvertaisuuden toteutumiseksi meidän on korkea aika päästä eroon suomalaisia sortaneiden historiallisten henkilöiden juhlistamisesta. Ruotsalaisuuden päivää voitaisiin aivan hyvin juhlia jonain muuna ajankohtana.

Kustaa II Aadolfin (1594 – 1632) tai Axel Olof Freudenthalin (1836 – 1911) muistaminen eivät yhdistä, vaan jakavat kansaa. Ruotsalaisuuden päivän juhlinta pitäisi siirtää esimerkiksi Tove Janssonin syntymäpäivään (9.8.), jolloin juhannussalotkin ovat vielä pystyssä muistuttamassa ruotsalaisesta kulttuurista. Toinen mahdollisuus olisi päivä, jolloin säätyvallan aika loppui eli Ulriika Eleonooran luopuessa kruunusta (29.2.) puolisonsa Fredrik I:n hyväksi.

Mihin ajankohtaan sinä siirtäisit ruotsalaisuuden päivän?

Kommentit