Eduskuntavaalien lähestyessä Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton mittatilaustyönä vuoden 1962 presidentinvaaleihin tekemä nootti elää uutta elämää.

Valtioneuvoston kanslia tiedotti 14. lokakuuta tilanneensa lähivuosien linjauksia hahmotteleman raportin Ruotsin entiseltä valtiovarainministeri Anders Borgilta. Pääministeri Alexander Stubb kuitenkin vakuutti (HS 15.10) seuraavana päivänä, että Borg itse tarjoutui talousraportin tekijäksi. Tämän jälkeen valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) ilmaisi, ettei olisi kokoomuslaisen Borgin palveluksia halunnut. Rinteen mukaan Suomen talouden paremmin tuntevia kotimaisia asiantuntijoita riittäisi runsaasti raportin tekijöiksi.

Ei mennyt päivääkään kun Iltalehti uutisoi, että myös Rinteen puoluetoveri Juhana Vartiainen osallistuu työhön ”Borgin toiveesta”. Vartiaisen mukaantulo oli Rinteen lausunnot huomioiden erittäin läpinäkyvää, mutta tuskin Rinnekään ymmärsi millaiseen yhteistyöhön on puolueensa alistamassa.

Päähallituspuolueina Kokoomus ja SDP ovat olleet vastuussa talouden tilasta, ja he ovat olleet kaikkein vaikuttavimmassa asemassa tärkeimpiä talouspoliittisia linjauksia tehtäessä. Eduskuntavaalien lähestyessä keskustelu halutaan siirtää Borgin raportin sisältöön. Silloin hallituspuolueiden neljän vuoden ministerivaihdosten siivittämiä aikaansaannoksia ja toimien riittämättömyyttä ei ehdittäisi arvioida kriittisesti.

Vaaleissa tulisi parempi menestys, kun mielikuvilla myytäisiin äänestäjille parempaa tulevaisuutta.

Tuure Junnilan vuoden 1962 pamfletin mukaan Kekkosen Neuvostoliitolta tilaaman nootin tarkoituksena oli kääntää vaalikampanja vastaehdokkaalle epäedullisten ongelmien suuntaan. Nootti tehtiin Kekkosen vallassa pysymisen avittamiseksi.

Päähallituspuolueiden kannatuksen laahatessa ilmestyy Borgin raportti kuin nootti Neuvostoliitosta – ehkä väistyneen puoluesihteeri Taru Tujusen viimeisenä taidonnäytteenä. Pyytämättä ja yllättäen, kuten Anneli Jäätteenmäen (kesk.) faksit vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

”Borg tarjoutui itse”, totesi pääministeri, vaikka valtioneuvosto kertoi toisenlaista totuutta.

Kekkosen nootilla pyrittiin myös yllyttämään Kokoomusta ja SDP:tä keskinäiseen kilpailuun. Nyt Kokoomus ja SDP yrittävät lyödä kiilaa Keskustan ja Perussuomalaisten väliin. Historiankirjat on luettu.

Kekkonen onnistui, hän piti valta-asemansa ja noottikriisin jälkeen SDP koki nöyryyttävän tappion ja menetti kymmenen paikkaa eduskunnassa. Samaa yritetään tehdä perussuomalaisille hallitsemalla keskusteluilmapiiriä ja määrittelemällä ne asiat, joista julkisuudessa keskustellaan.

Kokoomus haluaa puhua itselleen mieluisista teemoista, vaikka vuodet pääministeripuolueen asemassa eivät ole johtaneet toivottuihin uudistuksiin. Sosialidemokraatit eivät edes tunnista mihin ovat ryhtyneet. Raportista tihkuneet tiedot ovat jo puhuneet liian korkeasta palkkatasosta, eikä esimerkiksi ostovoiman riittävyydestä. Nähtäväksi jää miten entinen työväenpuolue tähän yhtälöön mahtuu.

En kauheasti ihmettele, jos Borgin raportti julkistetaan juuri vaalien alla. Valtioneuvoston tiedotteessa sanotaan suorasukaisesti, että raportin on määrä valmistua keväällä 2015.

Sopivasti maalis-huhtikuussa?

Kekkonen sanoi aikanaan:

Jos me omalla toiminnallamme aiheutamme sen, että luottamus loppuu, syy on meidän”

Toivottavasti näin on jatkossakin, vaikka peilinkiillotukseen on hankittu uudet aineet.

 

Kommentoi