Arvoisa puhemies! Valtioiden velkaleikkausten helpottaminen on pääsääntöisesti kannatettavaa. Ylivelkaisten valtioiden ongelmia on parempi käsitellä hallitusti ja institutionaalisesti kuin ennalta arvaamattomalla tavalla markkinapaineen alaisena.  

Kuitenkin EVM:n siirtymä pankkikriisien viimekätiseksi maksajaksi tarkoittaa yhteisvastuun kasvua ilman merkittävää ehdollisuutta. Keskeinen ongelma on, että EVM:n toiminta-aluetta pyritään laajentamaan valtioiden luotottajasta pankkipelastajaksi, talousneuvojaksi ja uudistusohjelmakonsultiksi. Jopa päätöksentekoa yritetään saada yksimielisyydestä määräenemmistön suuntaan. 

On todennäköistä, että näemme uusia pankkikriisejä euroalueella. On myös epätodennäköistä, että ulkomaiset pankit maksaisivat EVM:lle ja Suomelle takaisin takausten vuoksi maksettua summaa. 

Hallituksen esitys on ristiriidassa aiemmin hyväksyttyjen lausumien kanssa. Valtiovarainvaliokunnan mietintö 4/21 edellytti perussopimuksen no bail-out ‑periaatteen noudattamisen edistämistä ja sitä, että kukin jäsenmaa vastaa omista veloistaan siten, että markkinoilla määräytyvä riskilisä ylläpitää julkisen talouden kurinalaisuutta. Lisäksi on edellytetty, ettei Suomi sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Voidaan tulkita, että edellä mainitut kieltävät pankkien yhteisvastuujärjestelyn perustamisen ja vakausmekanismin käytön järjestelyn takaamiseksi. 

Arvoisa puhemies! Yhdymme tehtyyn hylkäysesitykseen.  

Lisäksi teen ehdotuksen, että hyväksytään kolme lausumaa, jotka löytyvät vastalauseesta numero 1.  

Vastalauseen lausumaehdotus 1: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä laatii eduskunnalle selonteon, jossa se esittelee tavoitteensa, ehtonsa ja suunnitelmansa euroalueen kehittämisen suhteen.” 

Vastalauseen lausumaehdotus 2: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus kategorisesti kieltäytyy järjestelyistä, joilla lisätään EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta.”  

Ja vastalauseen lausumaehdotus numero 3: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, onko Suomelle Euroopan rahaliittoon kuulumisesta taloudellisesti nettohyötyä vai ‑haittaa.” — Kiitos. 

Täysistunto katsottavissa eduskunnan sivuilta täällä.

 

Kommentoi