Turun Sanomat kirjoitti 2.5. päivittäistavarakauppoihin kohdistuvasta varkausaallosta ja ilkivallasta. Oikeuslaitos vaikuttaa voimattomalta alaa vandalisoivien sarjanäpistelijöiden suhteen. Olen tilannekuvasta ja tehtävistä toimenpiteistä yhtä mieltä kauppiaiden kanssa.
Ongelma juontaa juurensa Suomen rikoslaista, jossa vain tuomioistuimen määräämä sakkorangaistus voitiin muuntaa vankilatuomioksi, jos tuomittu jätti sakon maksamatta. Poliisin rikesakkoa, joka näpistyksestä kiinni jääneelle yleisesti annetaan, ei voinut muuntaa vankeudeksi ennen viime vuotta.
Toistuvista rikkomuksista tuomittuun henkilöön on siitä asti voitu soveltaa sakon muuntorangaistusta, mutta vasta kun henkilölle on edeltävän vuoden aikana tehdyistä rikoksista annettu vähintään kuusi sakkorangaistusta samasta asiasta. Vaatimus kuudesta sakkorangaistuksesta edeltävänä vuotena on kohtuuttoman suuri, sillä käytännössä se mahdollistaa rikoksen uusimisen joka toinen kuukausi. Seurauksia voisi tulla vasta seitsemännestä rangaistuksesta, jos silloinkaan, koska prosessi kestää vuoden.
Jätin toista vuotta sitten lakialoitteen muuntorangaistuksen käyttämiseksi jo kolmannen sakon jälkeen. Luottamus oikeuslaitokseen ja rangaistusjärjestelmään kasvaisi, kun maksukyvyttömyys ei suojaisi rikoksesta annettavaa tosiasiallista rangaistusta vastaan.
Muuntorangaistuksen uhka saattaa ennaltaehkäisyn lisäksi lisätä myös sakkojen maksuhalukkuutta, jolloin rangaistusseuraamus toteutuu siinä muodossa kuin se on määrätty. Viranomaisyhteistyön sosiaalipoliittisen roolin henkilöiden elämänhallinnan palauttamisessa tulee korostua. Päihdeongelmiin päästään silloin puuttumaan tehokkaammin.
Kaupan liiton teettämän hävikkibarometrin mukaan varkaushävikki aiheuttaa vuosittain 450 miljoonan euron tappiot, jonka päälle tulee sen torjumiseen käytetty 100 miljoonaa euroa. Nykyinen käytäntö näkyy jopa asiakkaiden maksamissa hinnoissa.
Väkivallalla uhkaaminen näpistystilanteissa on merkittävästi yleistynyt, joten kyse ei ole enää vain rahasta vaan ihmisen koskemattomuudesta.
Työkalut ovat siis olemassa valiokunnassa saakka. Nyt tarvitaan hallitukselta tahtoa niiden käyttämiseen.
Vilhelm Junnila
kansanedustaja (ps)
Kirjoitus julkaistu myös Turun Sanomissa.
