Mopoautot siirtyvät hiljalleen historiaan, vaikka niillä voi jatkossakin ajaa. Marraskuussa 15-17-vuotiaat mopoauton eli AM-kortin haltijat voivat ajaa henkilöautolla, joka on muutettu T-luokan kevytautoksi.

Kevytautoista ei käytännössä ole kysymys vaan ne ovat tavallisia muutoskatsastettuja autoja, joiden omamassa on enintään 1500 kg ja huippunopeus 60 km/h. Moottoritielle tai moottoriliikennetielle niillä ei ole asiaa. Kevytautoa koskee sama teoria- ja ajokoevaatimus kuin mopoautoa.

Turvallisuuden kannalta kevytautoksi muutettu henkilöauto on lasikuidusta ja alumiinista kyhättyjä mopoautomalleja parempi vaihtoehto. Kevytauto helpottaa elämää, kun sama auto voidaan muuttaa takaisin henkilöautoksi, kun perheen nuori täyttää 18 ja suorittaa henkilöauton ajokortin. Nopeudeltaan rajoitettu kevytauto voi olla toimiva ratkaisu myös vanhuksille, joille on nopeutta tärkeämpää päästä hoitamaan asioita. Ehkä lääkärillä pitäisikin olla oikeus myöntää kevytauton ajokortti silloin, kun ajokyky ei enää kaikkiin nopeuksiin riitä.

Laki on huomattava parannus aiempaan verrattuna, mutta kovin yhdenvertaisena sitä ei voi pitää. Raisiolainen ystäväni kertoi, kuinka hänellä on vuoden 2003 farmariauto pihassaan. Hän oli ajatellut, että hänen lapsensa voi ajaa sillä kouluun ja oli valmis sijoittamaan 500 euroa muutospakettiin, joka sisältää rajoitinlaitteen, kaasupolkimen tunnistimen sekä nopeusanturin. Valitettavasti laki edellyttää, että kevytautoksi muutettava henkilöauto on vuosimallia 2015 tai uudempi.

Perheen autot sopivat kyllä lasten kuljettamiseen, mutta lapsille pitäisi ostaa uudehko henkilöauto.  Kun henkilöautokannan keski-ikä Varsinais-Suomessa on 12 vuotta, tarkoittaa se käytännössä, että kevytautoista tulee parempituloisten perheiden menopelejä ja muiden lasten on ajettava mopoautolla tai odotettava, kunnes tulevat täysi-ikäiseksi. Kuuden vuoden päästä käyttöönottovuosi liukuu niin, ettei muutettava henkilöauto voi olla kymmentä vuotta vanhempi.

Vaatimusta uudehkosta autosta on vaikea ymmärtää, koska sitä perusteltiin muun muassa ajonvakautusjärjestelmällä. Sellainen kuitenkin tuli jo 1990-luvulla ja yleistyi 2000-luvun alkupuolella. Raisiolaisen autostakin sellainen löytyy, mutta se ei silti kelpaa kevytautoksi. Loogisesti olisi järkevämpää edellyttää ajonvakautusjärjestelmää eikä tiettyä vuosimallia. Sinänsä hyvässä laissa ei huomioida ihmisten erilaisia lähtökohtia.

 

Vilhelm Junnila on ehdolla Varsinais-Suomessa. Hän on kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, varakansanedustaja ja Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja.

Lue lisää tämän verkkosivuston pääsivulta klikkaamalla tähän tai tutustu Facebookissa ja Twitterissä.

 

Kommentoi